tiistai 21. maaliskuuta 2017

prässäilyä


Kohta kaksi vuotta ollaan Havun kanssa yhteistyötä tehty ja tämä viikonloppu oli varmasti ensimmäinen kerta kun oikeasti meidän yhteistyö tuntui saumattomalta. Melkein ensimmäistä kertaa oikeasti tykkäsin tuosta koirasta ja tykkäsinkin paljon! ja tykkään kyllä edelleen.

Lauantaina tehtiin kolmionoutoja. Todettiin että meidän hallissa tätä melko turha tehdä. Sen verran pieni ettei koira ollenkaan pääse vauhtiin ja jos minä olen lähellä seinää, koira hidastaa väistäessään seinää. Pidot olivat kuitenkin hyviä ja niihin voin kyllä olla tyytyväinen. Hienosti kuulemma olen sen saanut opetettua. Muutaman illan iltaruoka pitoja tehneenä, oli meillä ongelmana joko ääntely tai pumppaaminen. Yritin selvittää mikä saa koiran toimimaan näin mutta hallissa ongelmaa ei ilmennyt ollenkaan. Koira piti kapulaa hiljaa ja pumppailematta. Hyvä niin. Ajattelinkin että kapulahommat voisivat muutaman kuukauden tehotreenin jälkeen jäädä hautumaan paimenen päähän ja otettaisiin niitä seuraavan kerran ulkokentällä kun saadaan kunnolla tilaa. 

Lauantain puruissa otettiin kaksi kierrosta. Ajettiin koira ensin löysille muutaman kerran ja yhdellä kertaa ajettiin maalimies tipuaskelin piiloon. Koira oli aika hyvällä asenteella alusta lähtien ja vaihtui saaliillekin puhtaasti heti! 'Eläinkokeena' kerran laitettiin koira vitosen kautta kutoselle (instagramissa video. @pelottavankauniisti). Koira kävi piilolla ensimmäisenä tökkäämässä hihaa eikä ollut haukussa täysin puhtaasti alueella. Toisella kierroksella otettiin hallintaa mukaan paljon enemmän. Hallinnassa koiralla tuntui hieman kiehuvan ja otinkin toiseen käteen kepin jolla kerroin sille rinnuksille kun tuntui että hieman liikaa keulii ja edistää. Hallinasta koira suoraan piilolle ja löysille. Tehtiin koiralle muutama prässi, joskon hitusen epäonnistuneesti sillä koira ei ollut aivan varma vastatakko maalimiehen ärsykkeisiin vai tullaanko hallintaan. Se kiersi joka kerta minun ympäri ja palasi sieltä piilolle. Irroituksiin riitti pelkästään käsky ja koira siirtyi irroituksen jälkeen hyvin hallintaan. Joskos parissa irroituksessa näykkäisi hihaa kerran irroituksen jälkeen. Minuun ei kuitenkaan yhtään uutta mustelmaa tältä päivää!

Sunnuntain tottiksessa tehtiin Riimin kanssa yhtäaikaa. Nakkijääviä tällä kertaa. Otettiin kaikki jäävät läpi ja ilokseni sain huomata edistystä tapahtuneen kaikkien kolmen jäävän osalta. Istuminen on nopeutunut todella paljon ja koira istuu kerralla loppuun asti, jes! haukuttaminen siis tuottanut tulosta tähän. Maahanmenoon olin ehkä eniten yllättynyt. Toki annoin koiralle käsiapuja ja pienen vartalopaineenkin, mutta se läsähti tosi nopeasti eikä ollenkaan kaksiosaisesti. Muutama seisominen meni niinsanotusti 'lepikkoon' mutta teki loppuun muutaman huippukivan seisomisen niiaten. Ja vastusti remmiäkin oikeasti. 

Puruissa jatkettiin siitä mihin Lauantaina jäätiin. Hallintaa jossa koira olikin hieman paremmin kasassa. Hallinnasta suoraan piilolle ja löysille. Prässiä joka menikin huomattavasti edellistä päivää paremmin. Koira ei tarjonnut hallintaa vaan vastasi maalimiehen ärsykkeeseen juuri niinkuin haettiinkin ja rohkeus riitti haukkua oikeasti lähellä. Myös minun hyvää tilanteenlukua kehuttiin, jee! Koira alkoi oikeasti olemaan alueella ja teki todella hyviä otteita sitä kautta. Irroitukset toimivat erittäin hyvin jälleen pelkällä käskyllä. Irroituksien toimiminen on meille kyllä niin suuri saavutus! Hyvä lopettaa reeniviikko tähän, oikeasti onnistuneeseen treeniin. Nyt voin jo olla ylpeä mun koirasta. Tykkään siitä <3

Riimikin teki hallintaa, hyviä iskuja ja vietin vaihtoja. Se on oikealla alueella todella hyvin, mutta vaihtaa (vielä, heh) saalillekin puhtaasti. Lisäksi sen kanssa otettiin koppeja tyynyyn ja meidän tyttösuojelu harjoittelut eivät olekkaan ihan hukkaan menneitä. Koira hyppäsi hyvin, iski ja purikin hyvin.    

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti